Arla Suomelle maitoa tuottavilla kolmellakymmenellä suomalaisella tilalla on tänä kesänä tehty biodiversiteettiselvitys. Se kertoo, että maitotilat ovat laiduntamisen, nurmen viljelyn, lannan hyödyntämisen ja monipuolisten kasvilajien vuoksi merkittävä luonnon monimuotoisuuden lähde. Biodiversiteetin tarkka tilakohtainen mittaus auttaa tilaa toimimaan biodiversiteetin hyväksi.
Laiduntaminen osoittautui superteoksi luonnon monimuotoisuudelle
Kahdeksassa Pohjois-Euroopan maassa toimiva Arla Foods painottaa strategiassaan hyvinvoivaa planeettaa ja hyvinvoivia ihmisiä. Maitotiloilla toteutettu laaja biodiversiteettiselvitys on osa tätä kokonaisuutta.
”Elollisen luonnon monimuotoisuus luo edellytykset ruoantuotannolle, minkä vuoksi monimuotoisuuden köyhtyminen on suuri haaste tulevaisuuden hyvinvoinnille. Arlalla haluamme toimia tasapainossa luonnon kanssa ja löytää keinoja, joilla me Arlalla ja maitotiloilla ylläpidämme ja kehitämme biodiversiteettiä edelleen. Näin voimme jatkossakin tuottaa ravitsevaa ja kestävää ruokavaliota tukevia tuotteita”, toteaa Saara Azbel, Arla Suomen vastuullisuusjohtaja.
Arlan biodiversiteettiselvitys tehtiin 15 luomutilalla ja 15 tavanomaisella eri alueilla sijaitsevalla tilalla. Selvityksen teki Envitecpolis Oy hyödyntämällä tiedeyhteisössä tunnettua ja kansainvälisesti paljon käytettyä Cool Farm Tool -työkalua. Kullakin tilalla käytiin läpi 300–400 luonnon monimuotoisuutta kuvaavaa datapistettä, jotka koskivat tuotantoeläinten ja viljelykasvien monimuotoisuutta, viljelykäytänteitä, viljelyalueita sekä maatilan ympäristöä ja pihapiiriä.
— Lähes kaikilla maitotiloilla tulokset ovat jo nyt hyviä tai erinomaisia, mikä kuvastaa laajemminkin suomalaisten maitotilojen monimuotoisuutta. Maitotilan positiiviset vaikutukset biodiversiteetille tulevat erityisesti lehmien laiduntamisesta, lannasta ja nurmen viljelystä. Myös vapaasti kukkivat pientareet ja tilan alueella sijaitsevat vesistöt vahvistavat biodiversiteettiä, kertoo Envitecpolis Oy:n johtava asiantuntija Senja Arffman.
— Maitotilat voivat myös parantaa biodiversiteettiä melko yksinkertaisilla toimilla kuten monipuolisilla nurmisiemenseoksilla sekä kukkivilla viljelykasveilla ja silläkin, että tilan ympäristöstä löytyy linnunpönttöjä niin pikku- kuin petolinnuille. Toisaalta, jos tila luopuisi eläintenpidosta, luonnon monimuotoisuus heikkenisi merkittävästi, Arffman jatkaa.
”Kannustamme maitotiloja biodiversiteetin mittaukseen”
Luomutiloilla biodiversiteetti on selvityksen mukaan joko hyvä tai erinomainen. Useimmilla tavanomaisilla tiloilla tulokset olivat hyviä ja osalla tiloista päästiin erinomaiselle tasolle.
— Selvitys osoitti, että maitotilat lehmineen ovat luonnon monimuotoisuudelle superteko. Kannustamme kaikkia Arlalle maitoa tuottavia tiloja biodiversiteetin mittaukseen sekä panostamaan luonnon monimuotoisuuteen. Koska jokainen maitotila on omanlaisensa, tarkasti mitattu tilakohtainen tieto on tarpeen. Se ohjaa maitotilaa juuri oikeanlaisiin biodiversiteettiä edistäviin toimiin, kertoo hankintajohtaja Sami Kilpeläinen Arla Suomesta.
Esimerkkejä muista Arlan Suomen kestävän kehityksen teoista:
- Arla panostaa jatkuvasti uusiin ympäristölle parempiin pakkauksiin ja kannustaa perheitä pakkausten kierrätykseen. Kaikkien Arlan maitojen, jogurttien ja ruoanvalmistustuotteiden harjakattoisten kartonkipurkkien biomuovi on valmistettu pohjoismaisesta männystä peräisin olevasta raaka-aineesta.
- Arla on siirtynyt toimipisteissään vesivoimalla tuotettuun lähes päästöttömään sähköön ja on tähän mennessä hankkinut kaksi vähäpäästöistä biokaasua hyödyntävää jakeluautoa.
- Hävikin minimoiminen on Arlalla jatkuvaa vastuullisuustyötä. Jos huolellisesta suunnittelusta huolimatta tuotteita on jäämässä varastoon, niitä tarjotaan yritysasiakkaille Arla Deals -verkkokaupan kautta tai lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.
- Arla on asettanut tavoitteekseen olla tulevaisuudessa hiilineutraali meijeri. Kaikilla Arla Suomelle maitoa tuottavalla 447:llä tilalla on tehty Climate Check -ilmastokartoitus, jossa selvitettiin tarkoin kunkin tilan hiilijalanjälki. Maitotilojen välitavoitteena on pienentää hiilijalanjälkeä 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.
