Sitran mukaan keskivertosuomalainen tuottaa ilmastopäästöjä hiilidioksidiksi muutettuna noin 10 300 kiloa per vuosi. Ruoan osuus tuosta määrästä on 2 100 kg, mistä juuston ja muiden maitotuotteiden osuus on 630 kg.
Envitecpolis Oy on selvittänyt eri ruoka-aineista saatavien vitamiinien ja kivennäisaineiden määrää verrattuna niiden hiilipäästöihin eli ruuan ravintoainetiheys.
— Ravintoainetiheys tarkoittaa sitä, miten paljon ruoassa on ravintoaineita tiettyä energia- tai grammamäärää kohden. Ravintoainetiheyden avulla tarkastellaan yleensä suojaravintoaineita eli vitamiineja ja kivennäisaineita, asiantuntija ja laillistettu ravitsemusterapeutti Senja Arffman Envitecpolisista selventää.
Maitotuotteet ovat tärkeä kalsiumin ja D-vitamiinin lähde
Ravintoainetiheysvertailussa maitotuotteet pärjäävät hyvin suhteessa esimerkiksi kasviksiin. Sillä maitotuotteista ihminen saa runsaasti ja monipuolisesti eri suojaravintoaineita.
— Suomalaisessa ruokavaliossa maitotuotteet ovat tärkeä kalsiumin, D-vitamiinin, seleenin ja jodin lähde ja niiden riittävään saantiin pitää kiinnittää erityishuomiota, mikäli maitotuotteet eivät kuulu omaan ruokavalioon. Edellä mainittujen lisäksi maito sisältää monipuolisesti muitakin ravintoaineita, joita elimistömme tarvitsee ruoasta päivittäin. Kasviksista taas saamme muita suojaravintoaineita, jotka ovat terveydellemme yhtä tärkeitä.
Hiilipäästöjä tarkasteltaessa voidaan tarkastelua tehdä myös yksittäisen ravintoaineen kautta eli esimerkiksi, mistä määrästä saadaan riittävästi kalsiumia ja mitkä tuon annoksen hiilipäästöt ovat. Maito pärjää tässä tarkastelussa hyvin.
— Tällaisessa tarkastelussa on tärkeä huomioida myös se, millaiseksi käyttömäärä muodostuu. Maidosta riittävästi kalsiumia saadaan 3,5 maitolasillisesta. Keräkaalista päivittäinen kalsiumin tarve saadaan tyydytettyä pienemmällä hiilikuormalla, mutta tällöin kaalia tulisi syödä päivittäin puolitoista keräkaalia, hän havainnollistaa.
Maidolla on pieni hiilijalanjälki
Kun eri ruoka-aineiden hiilidioksidipäästöjä tarkasteltiin suojaravintoaineiden saantiin verrattuna, ylivoimaisesti suurin hiilijalanjälki oli valkoisella riisillä, toiseksi suurin naudanlihalla ja kolmanneksi suurin tummalla riisillä. Riisin kohdalla tätä selittää etenkin valkoisen riisin vähäinen vitamiinien ja kivennäisaineiden määrä sekä sen viljelystä aiheutuvat muita viljoja merkittävästi suuremmat päästöt. Naudanlihan kohdalla suojaravintoaineiden saanti on hyvä, mutta lihan tuotannon hiilipäästöt suuret.
Maidon hiilijalanjälki asettui selvästi näitä alhaisemmalle tasolle. Myös kaurajuomalla, moniviljaleivällä, sianlihalla, ja banaanilla on maitoa suurempi hiilijalanjälki, kun taas ruisleivän ja jäävuorisalaatin kanssa se on suurin piirtein samalla tasolla ja kalalla ja kananmunalla pienempi.
Osuusmeijeri tiloineen aikoo laskea hiilijalanjälkeään
— Meiltä hiilijalanjäljen laskennassa on mukana kaikkiaan 108 omistajajäsenemme maidontuotantotilaa ja Arla Suomi -yhteistyöryhmällä tuotantotiloja 500, kertoo Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski.
Tämän hetken tulosten perusteella Suomessa maitotilojen hiilijalanjälki 1,03 kiloa per raakamaitolitra, kun keskiarvo globaalisti on 2,5 kiloa.
Arla Suomi -yhteistyöryhmän tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
100-prosenttisesti metsästä peräisin oleva pakkaus
Hämeenlinnan Osuusmeijerissä on panostettu ympäristöä säästäviin toimiin esimerkiksi pakkauksen osalta. Olemme tuoneen markkinoille Arlan kanssa maitopakkauksen, joka on valmistettu puupohjaisesta materiaalista.
Nestekartonkipakkauksissa ei voi tuoteturvallisuuden ja hygienian vuoksi kokonaan luopua muovista, vaan kartongin pinnalle tarvitaan muovikalvo. Arlan uudistuneiden nestekartonkipakkausten pinnoite on puupohjainen ja valmistetaan mäntyöljystä. Mäntyöljyä syntyy jatkuvasti selluntuotannon sivuvirtana, joten se ei kilpaile ruoan- tai rehutuotannon kanssa eikä sitä varten tarvitse kaataa yhtään ylimääräistä puuta.
Uudet ympäristöystävällisemmät pakkaukset valmistaa norjalainen Elopak.
— Harjakattoinen nestekartonkipakkaus koostuu lähtökohtaisesti noin 80-prosenttisesti kartonkimateriaalista eli on metsästä peräsin. Elopakista oli loogista viedä tätä vielä yksi askel eteenpäin ja tarjota 100-prosenttisesti pohjoismaisesta metsästä tuleva pakkaus, jossa myös muovipäällystys on puusta lähtöisin, kertoo Elopakin toimitusjohtaja Juha Oksanen.
Osuusmeijeri panostaa energiatehokkuuteen ja kiertotalouteen
— Pari vuotta sitten otimme käyttöön biokaasun luomutuotteiden pastöroinnissa. Olemme kehittäneet kiertotalouttamme esimerkiksi toimittamalla sivuvirtoja biokaasun valmistukseen sekä myös eläinten rehuksi, kertoo toimitusjohtaja Koski.
Elintarviketeollisuudessa sivuvirta tarkoittaa käytännössä sivutuotetta eli sitä osaa tuotannosta, joka ei päädy kuluttajan jääkaappiin.
Osuusmeijerissä uusittiin viime vuonna lämmöntalteenottojärjestelmä, joka on vähentänyt energiankulutusta 25 prosenttia.
Lue lisää
Arla: 40 miljoonaa parempaa pakkausta – 100 % metsästä peräisin
Maitoa Suomesta 1 – 2020: Maito on tehokas ravintoaineiden lähde
Hämeen Sanomat 4.2.2020: Maitoa brändätään uudelleen: Hämeenlinnan Osuusmeijeri tiloineen aikoo laskea hiilijalanjälkeään
Envitecpolis selvitys 13.11.2019: Ruoan ympärillä käydyssä keskustelussa on unohdettu yksi keskeinen asia – miksi me syömme
