Maidontuottajia palkitaan ilmastoteoista ja muista kestävän kehityksen ponnisteluista dataan ja tieteeseen perustuvan pistejärjestelmän avulla eripuolilla Eurooppaa. Myös Suomessa Arlalle maitoa tuottavat kaikki 380 tilaa saavat näytön perusteella kestävään kehitykseen kannustavan korvauksen maidon hinnassa.

Kestävän kehityksen kannustin lähtee siitä, että eniten toimia ilmaston ja ympäristön hyväksi tekevät tuottajat saavat maidostaan korkeamman hinnan. Näin kuluttajille taataan, että osa heidän Arla-tuotteistaan maksamastaan hinnasta palkitsee ja motivoi maidontuottajia nopeampaan siirtymään kohti kestävämpää maidontuotantoa.

Suomessa tuottajat saivat ensimmäisen kannustimeen perustuvan maksun maidonhinnassa toukokuussa, sillä kannustinmalli otettiin Suomessa käyttöön huhtikuussa. Heidän joukossaan olivat 73 Hämeenlinnan Osuusmeijerin maidontuottajaa. Seitsemässä muussa Euroopan maassa kannustinmalliset tuottajamaksut alkoivat elokuun puolivälissä. 

Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski näkee kannustimet positiivisena panostuksena tulevaisuuteen ja suomalaisen luonnon monimuotoisuuteen.

– Tämä osoittaa kuluttajille maidontuottajien sitoutumista kestävän kehityksen toimiin. Hämeenlinnan Osuusmeijerin maidontuottajat ovat saavuttaneet päästöjä vähentävillä ja luonnon monimuotoisuutta edistävillä kestävän kehityksen toimenpiteillään keskimäärin 40 pistettä mahdollisesta 80 pisteestä. Keskiverto maidontuottajalle tämä tuo noin 7 200 euroa vuodessa. Pisteitä on kertynyt ennen kaikkea siitä, että suomalaisilla tiloilla ei käytetä soijaa, lannoitusmääriä on vähennetty ja rehustuksen tehokkuutta parannettu. Toimenpiteiden myötä pistekertymän ja korvauksen odotetaan kasvavan, Risto Koski sanoo.

– Arla Suomi -yhteistyöryhmän maidontuottajat työskentelevät Arlan muiden maiden tuottajien tavoin määrätietoisesti päästöjen vähentämiseksi. Suomessa vuosina 2021–2022 tehdyt laskennat kertovat, että tilojen päästöt vähenivät noin 12 miljoonaa kiloa. Tuottajamme ovat vahvasti sitoutuneet näyttämään kuluttajille, toimialalle ja koko yhteiskunnalle, että he pystyvät tuottamaan maitoa yhä pienemmällä ilmasto- ja luontojalanjäljellä. Se on merkittävä ponnistus yksittäiselle maidontuottajalle, hankintajohtaja Sami Kilpeläinen Arla Suomesta toteaa.

Kannustinmalli perustuu dataan ja tieteeseen

Arlan kestävän kehityksen kannustimessa on pisteytetty 19 kestävän kehityksen toimenpidettä. Pisteitä ansaitsee ruokinnan tehokkuudesta, lannoitteiden ja pellon käytön ratkaisuista, proteiinitehokkuudesta, eläinten terveydestä sekä kestävästä ruokinnasta. Lisäksi niitä kertyy luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta, hiiliviljelystä, lannan käsittelystä esimerkiksi biokaasuksi sekä uusiutuvan sähkön käytöstä ja kouluttautumisesta.

Kannustinmalli hyödyntää muun muassa Arla Climate Check -ilmastokartoituksissa tiloilta saatavia tietoja, joita on Suomessa kerätty vuodesta 2020 lähtien. Malli vastaa myös Science Based Targets Initiativen kriteerien mukaisiin kunnianhimoisiin tavoitteisiin arvoketjun päästöjen vähentämiseksi. Arla Foodsin konsernijohtaja Peder Tuborghin mukaan tämä on erittäin tärkeää:

– Kestävän kehityksen kannustin on suuri askel kohti talouden ja ilmastotoimien yhdistämistä maitotiloilla. Arlan ainutlaatuinen pistejärjestelmä antaa meille mahdollisuuden palkita maidontuottajia ja siten myötävaikuttaa heidän investointeihinsa kestävään kehitykseen. Samalla vahvistamme tuottajien motivaatiota tehdä toimenpiteitä, joita tarvitsemme saavuttaaksemme kunnianhimoiset ilmastotavoitteemme vuoteen 2030 mennessä. Kannustinmallimme lähtökohtana on, että se perustuu dataan ja tieteeseen. Haluamme edistää toimintaa, jolla on todellinen vaikutus ilmastoon ja ympäristöön. Omistajamme ja maailma vaativat sitä.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin maidontuottajat Marjut ja Ville Marttila Lammilta ovat pienentäneet tuotantonsa hiilijalanjälkeä 13 prosenttia vuoden aikana. Marttiloiden ympäristötoimenpiteistä saamat kestävän kehityksen kannustinpisteet olivat heinäkuun loppuun mennessä 47.

– Uusi kannustinmalli on erittäin toimiva ja tuotannon luonnonmukaista tehokkuutta edistävä. Mielestämme malli ohjaa toimintaa tiloilla oikeaan suuntaan. Muutoksen myötä tiloille asetetut kestävänkehityksen tavoitteet ja tehdyt toimet näkyvät suoraan maidon tuottajahinnassa, kertoo maidontuottaja Marjut Marttila.

Faktoja

• Arlan tavoitteena on vähentää Scope 3 -luokan CO₂e-päästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja joissakin maissa jopa nopeammin.
• Arla Suomi -yhteistyöryhmän maidontuottajat ovat sitoutuneet vähentämään keskimääräisiä päästöjään 30 prosenttia vuoden 2020 tasosta vuoteen 2025 mennessä.
• Tehtyjen Arla Climate Check -laskentojen perusteella Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitotilojen keskimääräinen hiilijalanjälki on pienentynyt kuusi prosenttia lähtötasosta.
• Arla Foods on maidontuottajien omistama osuuskunta. Arlalla on 8 500 omistajamaidontuottajaa Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Hollannissa, Belgiassa ja Luxemburgissa.
• Suomessa maidontuotanto Arlalle on sopimuspohjaista. Kaikki 380 suomalaista maidontuottajaa ovat Arla Suomi -yhteistyöryhmässä. Siihen kuuluu yhdeksän maidonkeruuta ja yhteistyötä tekevää meijeriä, jotka sijaitsevat Sipoossa, Kiteellä, Ranualla, Lapinjärvellä, Orimattilassa, Hämeenlinnassa, Kaustisella, Ylivieskassa ja Limingassa.