Pääskyjä saapuu Suomeen joka kevät vähemmän, siksi Arla, BirdLife ja Arlan maitotilat jatkavat työtä pääskyjen pesinnän tukemiseksi. Valtaosa pääskyistä saapuu Suomeen vapun aikaan huhti-toukokuussa. Niiden määrä on kuitenkin vähentynyt nopeasti ja nykyään kaikki kolme Suomessa pesivää pääskylajia ovat uhanalaisia. Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi, Arla ja Arlan maitotilat jatkavat yhteistyötään pääskyjen tukemiseksi. Pilottivuonna maitotiloilla asennettiin yli 150 uutta pesäpaikkaa pääskyille. Tänä vuonna talkoisiin on lähtenyt lisää maitotiloja.
Arlan, Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitotilojen ja BirdLifen yhteistyön taustalla on Suomen pääskykantojen romahtaminen. Haarapääsky luokitellaan vaarantuneeksi ja räystäspääsky erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Yhteistyön tavoitteena on auttaa pääskyjä pesimään maitotiloilla. Hanke aloitettiin pilottina keväällä 2023 ja yhteistyö jatkuu myös tänä ja ensi vuonna.
”Arlalla hanke on otettu hyvin vastaan ja tilallisten innostus on päässyt jopa yllättämään. On mahtavaa, että tänä vuonna olemme saaneet mukaan enemmän tiloja kuin viime vuonna”, sanoo Arlan maidonhankinnan vastuullisuuspäällikkö Heini Riipi.
Pääskyjen pesintää autetaan 33:lla Arlan maitotilalla ympäri Suomen. Yksi mukana olevista tilallisista on kiteeläinen Sari Rouvinen.
”Olen jo toista vuotta mukana pelastamassa pääskyjä ja osallistuminen oli itsestään selvää. Olen todella iloinen yhteistyöstä, sillä tämä tuo meidän maitotilallisten osaamista esiin myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Kannustan kaikkia tiloja mukaan pääskytalkoisiin – pienetkin teot riittävät”, summaa Rouvinen.
Maitotiloilla tehdään monenlaisia toimenpiteitä
Maitotilat ovat pääskyille tärkeitä pesimäpaikkoja. Tilojen rakennukset tarjoavat sopivan paikan pesän rakentamiseen ja lehmät puolestaan houkuttelevat kärpäsiä ja muita lentäviä ötököitä pääskyjen ravinnoksi.
Pääskyjä tuetaan Arlan maitotiloilla monin tavoin.
”Asiantuntijamme on käynyt tiloilla antamassa vinkkejä. Tiloille on muun muassa asennettu pesiä ja varmistettu, että pääskyille on tarjolla kosteaa maata rakentamisen avuksi. Lisäksi pääskyjen määrää ja elämää seurataan tiloilla muun muassa kyselyiden avulla. Tänä vuonna aiomme kokeilla myös räystäspääskyjen houkuttelua tekopesille soittamalla kaiuttimesta kutsuääniä. Katsotaan, houkutteleeko pääskyjen kutsulaulun soittaminen lisää pääskyjä tilalle”, innostuu BirdLifen asiantuntija Mauri Leivo.
”Viime kesänä tilalleni asennettiin tekopesiä ja seurasin pääskyjen elämää aktiivisesti. Kävin usein kurkkimassa pesiin ja laskin poikasia. Pienet pääskyt ilahduttavat. Kaikki voittavat, kun kesä kuhisee lintuja ja ötököitä”, sanoo Rouvinen.
Arlan kansainväliset vastuullisuusasiantuntijat rakensivat pääskyille pesiä Mäntsälässä
Hankkeen toinen vuosi käynnistyi mäntsäläläisen Latolan tilan tapahtumassa, jonne saapui Arlan vastuullisuusasiantuntijoita Euroopan eri maista. Talkoopäivässä rakennettiin pääskynpesiä hankkeessa mukana oleville Arlan maitotiloille.
Tekopesät ovat usein pääskyn itse rakentamia pesiä kestävämpiä ja suojaavat paremmin pedoilta.
”Kun pesintäpaikkaa etsivä pääskypari näkee valmiita tekopesiä talonreunassa, saattaa se luulla, että alueella on pesitty myös aiemmin ja se on todettu toimivaksi paikaksi, jolloin he hyväksyvät itse myös uuden pesintäpaikan helpommin”, Leivo opastaa.
”Jokainen voi rakentaa pääskyille pesiä omaan pihapiiriin tai mökillensä, ja näin voimme me kaikki osallistua yhteisiin talkoisiin. Pesien rakentaminen on helppoa ja nopeaa – tarvittavat välineet saattavat monelta löytyä jo valmiiksi kotoa”, Leivo vinkkaa.
BirdLifen, Arlan ja maitotilojen yhteinen hanke on osa Arlan työtä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi maitotiloilla. Lisätietoa Arlan vastuullisuustyöstä voi lukea osoitteesta: arla.fi/vastuullisuus
Lisätiedot:
Heini Riipi, maidonhankinnan vastuullisuuspäällikkö, Arla Oy
heini.riipi@arlafoods.com
Puh. 050 561 1533
