Hapanmaitotuotteilla on tärkeä rooli suomalaisessa ruokakulttuurissa.
Piimän valmistus on ollut keino saada maito säilymään pitempään hyvänä ja juotavana. Hapanmaitotuotteet sopivat myös herkkävatsaisille. Niitä siedetään yleensä paremmin kuin tavallista maitoa.
Hyvän piimän ominaisuudet
Arla Oy:n innovaatio- ja tuotekehityspäällikkö Minna Elovainion mukaan hyvä piimä on maultaan raikkaan hapan ja sopivan paksu.
— Piimä ei saa olla lirua, eikä maultaan metallisen hapanta. Rasvaprosentti luonnollisesti vaikuttaa suuresti piimän makuun ja rakenteeseen, samoin laktoosittomuus, joka tuo siihen makeutta. Tärkeä tekijä on valittu hapate.
Piimä valmistetaan lisäämällä maitoon maitohappobakteerien viljelmä, joka hapattaa sen sekä antaa sille tunnusomaisen maun ja aromin.
— Piimä on siis hyvin luonnollinen perinnetuote.
Elovainio toteaa, että piimä on hyvä ruokajuoma ja välipalajuoma, mutta sitä voi käyttää myös monipuolisesti ruuanlaitossa ja leivonnassa.
— Piimässä on luonnostaan runsaasti kalsiumia, hyvänlaatuista maitoproteiinia sekä mm. jodia. Arlan piimät on lisäksi täydennetty D-vitamiinilla.
Lue lisää hapanmaitotuotteista Maitoa Suomesta -lehden numerosta 1/2020 »
TUTKIMUS: Hapatettujen maitotuotteiden käyttö pienentää miesten infarktiriskiä
Itä-Suomen yliopiston lokakuussa 2018 julkistaman tutkimuksen mukaan runsaasti hapatettuja maitotuotteita käyttävillä miehillä on pienempi sydäninfarktiriski kuin niitä vähemmän käyttävillä.
Aiemmissa tutkimuksissa hapatetuilla maitotuotteilla on havaittu positiivisempia vaikutuksia esimerkiksi veren rasva-arvoihin tai sydänsairauksien riskiin kuin muilla maitotuotteilla. Hapatettuja maitotuotteita ovat esimerkiksi juusto, jogurtti, viili, rahka, kefiiri ja piimä. Tutkimuksia on toistaiseksi kuitenkin tehty vasta vähän.
Asiaa selvitettiin yliopiston toteuttamassa Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksesta, johon osallistui noin 2 000 miestä. Miesten ruokavalio selvitettiin tutkimuksen alkaessa 1984–89.
Tutkittavia seurattiin noin 20 vuoden ajan ja tuona aikana 472 miestä sai sydäninfarktin.
Itä-Suomen yliopistossa vastaavana tutkijana toimi FT Jyrki Virtanen. Yliopiston tiedotteen mukaan tutkittavat jaettiin ryhmiin eri maitotuotteiden käyttömäärien perusteella. Tämän jälkeen verrattiin eniten ja vähiten maitotuotteita käyttävien riskiä ottaen huomioon useita elintapa- ja ravitsemusmuuttujia.
— Kun tutkittavat jaettiin neljään ryhmään vähärasvaisten, alle 3,5 prosenttia rasvaa sisältävien tapatettujen maitotuotteiden käytön mukaan, ylimmässä neljänneksessä oli 26 prosenttia pienempi sydäninfarktiriski verrattuna alimpaan neljännekseen, tiedotteessa todetaan.
Yleisimmin käytetty vähärasvainen hapanmaitotuote oli piimä. Juuston kaltaisen runsasrasvaisen hapanmaitotuotteen käytöllä ei havaittu yhteyttä sydäninfarktiriskiin.
Lue lisää Itä-Suomen yliopiston Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksesta »
