Luonto on meille tärkeä

Meille Hämeenlinnan Osuusmeijerissä ja Arla Suomi yhteistyöryhmässä luonnon monimuotoisuus ja eläinten hyvinvointi ovat erityisen lähellä sydäntä. Siitä kertovat myös tutun maitopurkin merkit.

Yhä useampi maitotila haluaa vahvistaa luonnon monimuotoisuutta

Yli puolet Arlan maidontuottajista ja kaikki Hämeenlinnan Osuusmeijerin maidontuottajista on toteuttanut tilallaan biodiversiteettitarkastelun. Tiloista 75 prosenttia on saanut tarkastelussa korkeat pisteet, mikä kertoo tilojen toiminnan myönteisistä vaikutuksista biodiversiteettiin. Arla palkitsee maitotiloja luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta.

PÄRMÄKOSKI
Kaipio, Hämeenkyrö

”Pelkääkö Pärmäkoski ukkosta?” Vanha hämeenkyröläinen sanonta juontaa juurensa kansan viisauteen, jonka mukaan ukkonen ei iske kahdesti samaan paikkaan. Paitsi Pärmäkosken isäntään.

ALI-SIMOLAN TILA
— HAUHO, Hämeenlinna

Ali-Simolan sukutilalla Hauholla Hämeenlinnassa, Paavolan pariskunta Kirsi ja Jarmo valmistautuvat jouluun. Jarmolla on kova tohina tilan töissä ja Kirsillä leipomukset uunissa. Tuore pulla tuoksuukin jo ulko-ovella.

TUOMISEN TILA
Herttuala, Hämeenkyrö

Maija Salosen maitotilan päärakennuksella, parin kilometrin päässä navetalta, ovat ankat puutarhatöissä. Ankkojen tehtävänä on pitää lehtokotilokanta maltillisena ja hillitä kylätietä ohi ajavien autojen vauhtia.

Kotimainen ruoantuotanto turvattava – Arla maksaa maidontuottajille jo 40 prosenttia viime vuotta enemmän

Kotimaisella ruoantuotannolla ja Arlan sadoilla suomalaisilla maitotiloilla on merkittävä rooli maamme huoltovarmuudelle. Nyt kannattavuuden ja jaksamisen heikentyminen sekä kokemus tuottajan työn arvostuksen puutteesta uhkaavat kotimaista maidontuotantoa. Siitä huolimatta maitotilallisten motivaatio on korkealla.

SOININ TILA —
Mouhijärvi, Sastamala

Mouhijärvellä, aivan Kirkkojärven rannalla on sijainnut Soinin sukutila. Tila on ollut olemassa ainakin niin kauan kuin on pidetty kirjaa, eli aina 1500-luvulta asti. 1600-luvun lopun suuret kuolonvuodet tappoivat talonväen, ja tila siirtyi valtiolle noin sadaksi vuodeksi.

MYLLYMÄEN TILA
— Hattula, Pelkola

Myllymäen tila sijaitsee Hattulan Pelkolan kylässä. Matkaa Hämeenlinnan osuusmeijerille on noin 15 km, siis olemme meijerimme naapurissa.

Karjaa on pidetty 1890-luvulta lähes yhtäjaksoisesti.

Tilan karja koostuu Ayshire lehmistä, joskin muutaman muunkin rodun edustaja on vuosien aikana ollut navetassamme, kuten Suomenkarjaa sekä Friisiläinen lehmä. Mieluisin rotu meille on kuitenkin Ayshire.

Lehmät laiduntavat navetan lähellä olevilla laitumilla toukokuusta lokakuulle.

Mattilan tila
— Tervakoski, Janakkala

Mattilan tilalta Janakkalan Tervakoskelta löytyy paljon mielenkiintoista historiaa aina Ruotsin suurvalta-ajan lopusta alkaen nykyisiin 3-tien linjauksiin.